Maataloustuotanto perustuu nykyisin hyvin suurelta osalta fossiilisen energian käyttöön. Maataloustyöt hoidetaan konein ja keinolannoitteet valmistetaan suurimmaksi osaksi fossiilisen energian avulla. Tämä käyttö aiheuttaa päästöjä sekä ilmaan että veteen ja ne osaltaan muuttavat ja heikentävät luonnon tilaa. Maataloudessa on mahdollista joko kokonaan tai osittain luopua fossiilisen energian käytöstä ja siirtyä energiassa yhä enemmän omavaraisuuteen jabioenergian tuottajiksi.
Peltokasvituotannon suurimpia fossiilisen energian osia ovat lannoitteiden valmistus, viljan kuivaus ja työkoneiden polttoaineiden kulutus. Fossiilisten lannoitteiden tarvetta voidaan vähentää ravinteiden paremmalla kierrätyksellä (esim. biokaasutus tai kompostointi) ja typensitojakasvien käytöllä joko vuoro- tai sekaviljelynä. Viljan kuivauksessa voidaan rehuviljan osalta siirtyä muihin vähän energiaa kuluttaviin säilöntätapoihin ja siemen- ja ruokaviljan osalta voitaisiin käyttää kotimaista polttoainetta kuivauksen lämmönlähteenä. Työkoneiden polttoaineen kulutusta voidaan vähentää uusilla työmenetelmillä (esim. suorakylvö) ja niissä voitaisiin käyttää myös yhä enemmän biopolttoaineita.
Hankkeen tarkoituksena on selvittää maatalouden mahdollisuuksia vähentää tai luopua fossiilisen energian käytöstä. Tämä vähentää myös suoraan luontoon tapahtuvia päästöjä. Hankkeessa käytetään mallitiloja, joiden energian käyttö ja kasvihuonekaasupäästöt analysoidaan ja ohjeistamalla näitä tiloja parannetaan energian käytön tehokkuutta sekä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeessa on mukana sekä suomalaisia että virolaisia maatiloja ja myös eri tuotantosuunnan tiloja. Tulokset julkaistaan alan ammattilehdissä ja koulutusta varten valmistetaan omaa materiaalia. Mallitilojen käyttö tuo hankkeeseen konkreettisuutta ja tuotettu opetus- ja neuvontamateriaali takaavat tulosten hyvän ja pitkäaikaisen leviämisen.